Vuoden Isovanhemmiksi valittiin vuonna 2005 lappeenrantalainen aviopari Matti J. ja Tellervo Kuronen. Isovanhempien päivän juhlassa esiintyi Aikamiehet-kuoro.

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton aloitteesta on vietetty Isovanhempienpäivää syksystä 1985. Päivän tavoitteena on kiinnittää erityistä huomiota isovanhempien merkitykseen lapsenlapsilleen ja muille lapsille sekä isovanhempien merkitykseen ja arvostukseen koko yhteiskunnassa. Isovanhempien rooli esimerkiksi perinnetiedon välittäjänä on ensiarvoisen tärkeä. Isovanhempien rooli perheyhteisön tukijana on myös viime vuosina kasvanut.

Isovanhempienpäivän ajankohta on kolmas lauantai lokakuussa. Isovanhempienpäivän yhteydessä on tehty yhteistyötä mm. päiväkotien, koulujen ja kirjastojen kanssa sekä järjestetty messutapahtumia. Isovanhempienpäivän idea alkoi elää jo 1980-luvun alkupuolella, kun Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitossa työstettiin Sukupolvien kohtaaminen projektia.

Vuodesta 1992 on valittu myös Vuoden Isovanhempi. Nimityksellä halutaan kiittää valittua isovanhempaa hänen työstään tai toiminnasta sukupolvien yhteistyössä ja niistä asioista, joita hän on ottanut esille esimerkiksi oman isovanhemmuutensa kautta. Monenlaista sanomaa valintojen kautta noussut esille; ehkä kuitenkin yhtenä keskeisenä aiheena on ollut perinnetiedon välittäminen omille ja muille lapsille. Vuoden Isovanhemmaksi on valittu kolmea vuotta lukuun ottamatta henkilö. Vuonna 1996 nimityksen sai musiikkiyhtye Fröbelin Palikat, vuonna 2006 Sijaismummotoiminta ja vuonna 2007 nimityksen sai Senioriteatteri Kutkutus. Seuraavassa lista kaikista valituista:

1992 FM Pirkko Aro
1993 Professori Kalle Österlund
1994 Professori Elina Haavio-Mannila
1995 Taiteilija Kylli Koski
1996 Musiikkiyhtye Fröbelin Palikat
1997 Professori Aune Jääskinen
1998 Pääjohtaja Vappu Taipale
1999 Sosiaalineuvos Nuutti Piipari
2000 Kaupunginjohtaja Ilmo Paananen
2001 Lastenhoitaja Anni Pälä
2002 Rouva Anni Poretie
2003 Opetusneuvos Pekka Leinonen
2004 Näyttelijä Eila Roine
2005 Rovasti Matti J. ja Tellervo Kuronen
2006 Sijaismummotoiminta
2007 Senioriteatteri Kutkutus
2008 Veli-Pekka Saarnivaara

Vuoden 2008 Vuoden Isovanhempi Veli-Pekka Saarnivaara
Vuoden 2007 Vuoden Isovanhempi senioriteatteri Kutkutus
Vuoden 2006 Vuoden Isovanhempi Sijaismummotoiminta
Vuoden 2005 Vuoden Isovanhemmat Matti J. ja Tellervo Kuronen
Vuonna 2004 Vuoden Isovanhempi Eila Roine
Vuonna 2003 Vuoden Isovanhempi Pekka Leinonen



Nuuttijuhla

Liiton Nuuttijuhlassa vierailee vuosittain toistasataa henkilöä.

Hiivanuutti oli aikoinaan talven kohokohtia. Tällöin katsottiin joulunajan päättyvän. Vanhana Nuutinpäivänä eli tammikuun 7. päivän ehtoolla kiepautettiin pyhinä pidetyt arvot, normit ja tavat nurinniskoin.
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto viettää vuosittain Nuuttijuhlaa. Nuuttijuhla on rento tapahtuma, jossa alan ihmiset tapaavat toisiaan. Kuten sananlaskussa sanotaan ”Tuomas meille joulun tuopi, paha Nuutti sen pois viepi”, Nuuttijuhla on joulun päätösjuhla. Samalla se on uuden työvuoden odotettu avaustapahtuma.





Miten viettää Isovanhempienpäivää omalla paikkakunnalla?

Koska kaikki eivät voi osallistua Isovanhempienpäivän juhlaan, voidaan omalla paikkakunnallakin viettää omaa Isovanhempien päivää. Ohessa muutamia vinkkejä siitä, miten päivää voidaan juhlistaa:

Isovanhempienpäivän vietto palvelukeskuksissa, vanhainkodeissa ja muissa vanhusten palvelu-, harrastus- ja hoitoyksiköissä

Iltapäiväkahvihetki palvelukeskuksessa/vanhainkodissa. Kutsutaan lapset ja lapsenlapset juhlaan 15.10.
Ikäihmisen vierailu päiväkodissa tai koulussa. Hän voisi lukea lapsille satuja tai kertoa omasta nuoruudestaan.
Yhteinen askartelu- tai käsityötuokio, joko palveluyksikön tiloissa tai päiväkodin, koulun tai harrastusseuran tiloissa.
Yhteinen perinneleikki ja –lauluiltapäivä. Ikäihmiset voivat opettaa lauluja ja runoja lapsille.
Yhteinen perinneruokapäivä, jolloin tehtäisiin ruokia ja syötäisiin yhdessä lasten kanssa.
Yhteinen talkoopäivä päiväkodin tai koulun kanssa. Yhteistä ulkoilua, siivoilua tai vaikkapa myyjäisten järjestämistä.
Vanhojen esineiden näyttely, johon pyydetään lapsia vierailulle.
Koulun kanssa yhteinen teemapäivä; koulu ennen ja nyt.
Pyyntö lapsia esiintymään vaikkapa yhteiseen illanviettoon, päiväkahville tms.
Pyyntö lapsia piirtämään/askartelemaan isovanhemmista. Tuotoksista voi järjestää näyttelyn.
Halukkaiden ikäihmisten tarjonta kummimummoksi/-vaariksi päiväkotiin/kouluun

Isovanhempienpäivän vietto päiväkodeissa ja kouluissa

Käsitellään teemaa aamutuokioissa ja muissa yhteisissä tilaisuuksissa
Keskustellaan isovanhemmuudesta ja perinteistä
Järjestetään erityisesti isovanhemmuuteen liittyvä juhla tms. tilaisuus.
Lapset käyvät vierailulla palvelukeskuksessa/vanhainkodissa, eläkeläisjärjestön harrastuspiirissä jne. Viedään tuliaisiksi jotain itse tehtyä.
Pyydetään ikäihmisiä vierailulle ja esitellään toimintaa. Pidetään isovanhemmille avoimien ovien päivä.
Järjestetään isovanhemmuuteen liittyvä näyttely. Lapset voivat tuoda isovanhempiensa valokuvia tai esineen, joka liittyy heidän ja isovanhempien suhteeseen. Vanhojen esineiden näyttely. Näyttelyä voidaan tietysti tehdä yhteistyössä ikäihmisten kanssa.
Pyydetään ikäihmisiä osallistumaan askartelu-, piirustus- tai musiikkitunteihin. Piirretään kortti, joka lähetetään omille isovanhemmille tai vaikkapa paikallisen palvelukeskuksen/vanhainkodin asukkaille.
Harjoitellaan pienoisnäytelmä, joissa puetut lapset esittävät näytelmän. Myös yhteistyössä ikäihmisten kanssa.
Yhteiset talkoopäivät, autetaan ikäihmistä vaikkapa pihatöissä tai ulkoilussa.
Yhteinen retki, tapaaminen kirjastossa, teatteri- tai konserttikäynti tai muuta mukavaa.
Perinneruokapäivä, myös vanhoista astioista voidaan järjestää näyttely ja vanhoista ruoista maistiaiset. Pyydetään ikäihmistä kertomaan esim. ruokailutavoista ja ruoan valmistuksesta.
Kysellään halukkaita kummimummi ja -vaaritoimintaan.

Isovanhempienpäivän vietto kirjastoissa

Lasten ja ikäihmisten yhteiset satutunnit
Yhteistyössä paikallisen palvelukeskuksen tms. sellaisen kanssa järjestetty ikäihmisten omien rakkaiden kirjojen näyttely.
Näyttely ikääntymisestä ja vanhuksista kertovasta kirjallisuudesta. Voidaan järjestää myös palvelukeskuksessa/vanhainkodissa, eläkeläisjärjestön harrastustilaisuudessa jne.
Näyttely perinteestä kertovasta kirjallisuudesta (leikit, ruuat jne.).
Lyhyitä teematilaisuuksia, joissa käsitellään ikäihmistä kirjaston käyttäjänä tai kirjallisuuden ja lukemisen merkitystä ikääntyvälle ja ikääntymiseen. Näihin tilaisuuksiin voi kutsua vieraita palvelukeskuksesta/vanhainkodista tai pitää ne ikäihmisten palveluyksiköissä.

Lisätietoja: suunnittelija Anne Virkkunen, puh. (09) 7745 9014, anne.virkkunen[at]valli.fi