Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaarasta Vuoden 2008 Isovanhempi

Vuoden Isovanhempi 2008 on Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara. Tekes on Saarnivaaran johdolla panostanut viime aikoina ikääntymiseen ja hyvinvointiin. Myös Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitolla on tavoite kehittää toimivaa ja helppokäyttöistä teknologiaa arkipäivän avuksi, joten Vuoden Isovanhemman valinta oli helppo.
Veli-Pekka Saarnivaara on 3-vuotiaan Petran ja pian toisenkin lapsenlapsen onnellinen isoisä.
- Suomalaisilla on ollut sukupolvien perinne turvata lapsilleen aikaisempaa parempi maailma. Kysyn huolissani, onko tämä asenneilmapiiri katoamassa, Veli-Pekka Saarnivaara pohtii.

Tekesin, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen, strategia on viimeisen vuosikymmenen aikana ottanut suuntaa kohti hyvinvointia ja hyvinvointipalveluja. Veli-Pekka Saarnivaran mukaan Tekesin toimijat ovat alusta asti oivaltaneet, että teknologia on vain väline, jolla tuotetaan ihmisille helpompaa ja parempaa elämää. Tämä osa viestistä on ehkä kuitenkin hukkunut matkalla ihmisten tietoisuuteen. Tekesin varhaisvaiheissa varmaan myös uskottiin, että tekniikka sinällään muuttuu hyödyksi. Nyt oivalletaan, että innovaatiohyödystä pitää huolehtia. Tarvitaan sovelluksia, jotka tulevat ihmisten arjen tarpeita vastaan.  Ilmapiiriin vaikuttavia tekijöitä ovat myös poliittiset päättäjät ja media, joiden käsityksiä pitää laajentaa.
Suomen väestön ikääntyminen on vaikuttanut Tekesin suuntautumiseen. Se nostaa vaatimuksia tuottavuudesta ja samalla tuotteiden hyödynnettävyydestä.

Aineettomat investoinnit ovat keskeisiä
 -Syntyy kolmiyhteys ihminen-talous-ympäristö, joka vaikuttaa teknologioihin ja jota teknologiat palvelevat. Tekesin viimeiset sisältölinjaukset kiteyttävät tämän uuden roolin. Viiden viime vuoden aikana on saatu lisätietoa siitä, mistä hyvinvointi syntyy. Sen pohjana ovat aineettomat investoinnit. Puolet niistä on tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuottamia, mutta toinen puoli sisältää muuta, siis kompetensseja, konsepteja, organisaatioita, menetelmiä. Mukaan tulevat tekniikan lisäksi vaikkapa muotoilu, sosiaalitieteet, käyttäytymistieteet ja muut. Etsitään uusia ratkaisuja, jotka syntyvät puoliksi teknologioiden kautta, puoliksi ne ovat luonteeltaan sosiaalisia innovaatioita, Saarnivaara erittelee.
- Uusine linjauksineen Tekes kulkee etunenässä myös kansainvälisesti. Ehkä Hollannista, Isosta Britanniasta ja Irlannista löytyy samankaltaista ajattelua.
Suomalaiset ovat aina olleet ennakkoluulottomia ja innostuneita ottamaan käyttöön uutta teknologiaa. Saarnivaara ajattelee sen johtuvan monesta tekijästä. ”Elinolosuhteet ovat aina olleet meillä kovia, sekä ilmasto että muukin ympäristö. On ollut pakko vaatia uusia keinoja selviytymiseen. Tekniikan arvostus on meillä myös säilynyt korkealla, toisin kuin muualla. Siihen vaikuttaa varmaan maan korkea koulutustaso. Ja perinteenä on ollut turvata lapsille parempi maailma. Kun uusia innovaatioita tarvitaan, niin innovaatiotoiminnan perusteet ovat tärkeitä. Meillä on toimiva oikeusvaltio, perinteinen hyvä yhteistyö ja toimintamallina vähäinen korruptio”.

Sosiaali- ja terveysalaa pitää kehittää asiakkaan näkökulmasta
Puhe kääntyy sosiaalisiin innovaatioihin. Missä niille olisi erityisesti sijaa?
-Ajattelen meidän sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmäämme. Sillä on paljon vahvuuksia kansainvälisestikin verraten, mutta paljon potentiaalin lisäksi paljon haasteita. Nyt on käynnissä osaoptimointi, jossa järjestelmän eri osat kilpailevat keskenään. Järjestelmää ei ole kehitetty asiakkaan näkökulmasta vaan tuotantonäkökulmasta. Aineettomat innovaatiot nostavat näkyville toimintatavan ja tavoitteenasettelun.
Hyvinvointialueella suurin osa Tekesin toiminnasta on tapahtunut asiakasyritysten kautta. Viime aikoina on toimia suunnattu niin, että julkinen sektori on ollut kumppanina. Omia proaktiivisia toimia on edustanut esimerkiksi FinnWell-ohjelma ja sen jälkeen nykyinen Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä-ohjelma. Se on tyypillinen kumppanuusohjelma, jossa mukana mm. STM, Sitra, Kuntaliitto, Stakes, Raha-automaattiyhdistys ym.
Ikääntyminen tuli esille väestökehityksen näkökulmasta, mutta Tekesillä on omaa kokemusta toiminnastaan tällä alueella.
-Tavoitteenamme on tukea omatoimista selviytymistä kotona sekä kehitystä palvelutaloissa ja laitoksissa, molemmissa on potentiaalia. Aiemmin meillä oli irrallisia kehittämishankkeita esimerkiksi ICT-puolella. Havaitsimme, että niistä ei syntynyt palvelukonsepteja, joiden avulla voitaisiin hallita arkipäivän tilanteita. Uskon että palvelutaloissa ja laitoksissa on lisää mahdollisuuksia, kunhan palvelujen tuottaminen ja järjestäminen erotetaan toisistaan ja saadaan hyvää yhteistyötä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välille. Suomen ongelmana on tuotelähtöisyys, emme osaa palvelulähtöistä ajattelua. Siksi Tekes panostaa nyt palvelujen kehittämiseen.

Vuoden 2008 isoisä on ”vaava”
Veli-Pekka Saarnivaaran olemukseen tulee uutta säteilyä, kun puhe siirtyy isovanhemmuuteen.
- Isovanhemmaksi tulo pysähdyttää ajattelemaan, mitkä ovat oikeat arvot elämässä. Omien lasten kasvu oli jotenkin itsestään selvää, ja silloin elettiin omia ruuhkavuosia. Lapsenlapsen kehitystä seuraa aivan ihmeissään. Elämään tulee uutta sisältöä hänen kanssaan ollessaan. Omalla isälläni ei ollut aikaa minulle, mutta minun lapsistani hän oli aivan innoissaan. Ehkä nyt isoisänä on enemmän aikaa panostaa lapseen. Opin vanhemmiltani, että ihmisellä on vastuu omasta elämästään, mutta muut on aina otettava huomioon, empatiaa tarvitaan. Nyt näen, että tämä perintö siirtyy omien lasten kautta eteenpäin uudelle sukupolvelle, ja se tuntuu hyvältä.
Saarnivaaralla on kertoa ihania juttuja Petrasta, hänen ajatuksistaan ja suhtautumisestaan. Yksi asia on ihan selvää. Pikku Petralle isoisä on aivan erityisen tärkeä ihminen, ainoalaatuinen rakastettu  ”vaava”. Vuoden 2008 isoisä!

Teksti: Vappu Taipale
Kuva: Kari Uittomäki

Vuoden Isovanhempi 2003 Pekka Leinonen
Vuoden Isovanhempi 2004 Eila Roine
Vuoden Isovanhemmat 2005 Matti J. ja Tellervo Kuronen
Vuoden Isovanhempi 2006 Sijaismummotoiminta
Vuoden Isovanhemmat 2007 Senioriteatteri Kutkutus